Merkurius aamutaivaalla: etsi se Venuksen avulla ennen auringonnousua

Miksi marraskuun loppu on pohjoisella pallonpuoliskolla hyvää havaintoaikaa

Merkuriuksen rata on Maan radan sisäpuolella, joten Maasta katsottuna planeetta näyttää heilahtelevan Auringon puolelta toiselle. Auringon länsipuolella ollessaan se nousee ennen Aurinkoa ja näkyy aamuhämärässä. Myöhään 20. marraskuuta (UTC) se on tällä puolella kauimpana Auringosta.

Kulmaetäisyys ei ole suuri, mutta tilannetta auttaa ekliptika, Auringon vuotuinen näennäinen rata taivaalla; planeetat pysyttelevät sen lähellä. Pohjoisen pallonpuoliskon syksyllä ekliptika nousee ennen auringonnousua jyrkästi itähorisontista: aamun siviilihämärän alkaessa 20. marraskuuta se leikkaa Helsingissä horisontin noin 41°:n kulmassa, kun kevätpäiväntasauksen aikoihin aamuhämärässä kulma on vain 9°. Kun ekliptika nousee jyrkästi, Merkurius on Auringon yläpuolella eikä sen vieressä, ja suurempi osa sen kulmaetäisyydestä Auringosta näkyy korkeutena horisontin yläpuolella.

Merkurius on taivaalla selvästi Aurinkoa pohjoisempana: osaksi siksi, että tähän aikaan vuodesta ekliptika kaartuu Auringon länsipuolella pohjoisemmaksi, ja osaksi siksi, että Merkurius on itse noin 2° ekliptikan pohjoispuolella. Deklinaatio on taivaan vastine maantieteelliselle leveydelle: Merkuriuksen deklinaatio on −12,2°, Auringon −19,8°. Siksi Merkurius nousee pohjoisilla leveysasteilla selvästi ennen Aurinkoa, Helsingissä 2 tuntia 18 minuuttia ennen auringonnousua.

Mihin katsoa

Aloita etsiminen noin tunti ennen auringonnousua ja katso matalalle kaakkoon (etelämpänä itäkaakkoon). Merkurius on silloin jo 7–8°:n korkeudella kaikkialla 40. ja 60. leveyspiirin välillä; sitä ennen se on matalammalla ja horisontin paksummassa utukerroksessa. Etsi ensin Venus. Se kulki lokakuun lopulla Maan ja Auringon välistä (alakonjunktio) ja on nyt tämän taivaanosan kirkkain kohde, magnitudiltaan −4,9 (magnitudiasteikolla mitä pienempi luku, sitä kirkkaampi kohde). Merkurius on Venuksesta alempana ja vasemmalla, 20. marraskuuta noin 15°:n päässä eli puolentoista nyrkin verran, kun käsi on ojennettu suoraksi. Väli kasvaa 14. marraskuun 13 asteesta 26. marraskuun 20 asteeseen, koska Venus etääntyy Auringosta nopeammin kuin Merkurius, joka kääntyy 20. päivän jälkeen takaisin Aurinkoa kohti.

Korkeudet 20. marraskuuta aamun siviilihämärän alkaessa, kun Aurinko on 6° horisontin alapuolella:

• 60,2° pohjoista leveyttä (Helsinki): Merkurius 8°, Venus 15°; siviilihämärä alkaa 56 minuuttia ennen auringonnousua.
• 51,5° pohjoista leveyttä (Lontoo): Merkurius 10°, Venus 19°; siviilihämärä alkaa 42 minuuttia ennen auringonnousua.
• 40° pohjoista leveyttä (Madrid, New York): Merkurius 12°, Venus 24°; siviilihämärä alkaa 33 minuuttia ennen auringonnousua.

Merkurius pysyy näillä korkeuksilla suunnilleen 17.–23. marraskuuta. Noin 2° lähes suoraan Venuksen alapuolella on Spica, Neitsyen tähdistön kirkkain tähti. Älä sekoita sitä Merkuriukseen: Merkurius on kirkkaampi ja paljon alempana ja kauempana vasemmalla.

Jos haluat nähdä, missä Merkurius on omalla taivaallasi, avaa SkyFluxin taivaskartta.

Mitä näet

Paljain silmin Merkurius on vain valopiste vaalenevalla taivaalla. Se kirkastuu päivä päivältä, koska näemme yhä suuremman osan sen valaistusta puoliskosta: magnitudi on 14. marraskuuta +0,3, 17. päivänä −0,2, 20. päivänä −0,4 ja 23. päivänä −0,6. Horisontin lähellä utu kuitenkin vaimentaa sen valoa, joten se voi näyttää himmeämmältä kuin luvuista voisi päätellä.

Kiikarista on apua: siirrä kiikaria hitaasti Venuksesta alaspäin ja vasemmalle, ja kun olet löytänyt Merkuriuksen, laske kiikari ja etsi se paljain silmin. Laita kiikari pois ennen auringonnousua. Aurinko nousee lähelle sitä kohtaa, johon olet katsonut, ja lyhytkin vilkaisu siihen kiikarilla voi vaurioittaa silmiä pysyvästi.

Kuu ei häiritse: aina 23. marraskuuhun asti se on laskenut jo ennen aamuhämärää, ja 24. päivän täysikuusta alkaen se on aamuhämärässä matalalla lännessä, Merkuriusta vastapäätä.

Miksi Merkuriusta on vaikea nähdä

Merkuriuksen rata on niin pieni, ettei planeetta Maasta katsottuna koskaan etäänny Auringosta yli noin 28 astetta. Pohjoisilta keskileveysasteilta se nähdään siksi matalalla ja hämärässä, harvoin jos koskaan täysin pimeällä taivaalla. Tällä kertaa suurin kulmaetäisyys on vain 19,6°, koska Merkuriuksen etäisyys Auringosta on noin 50 miljoonaa kilometriä: lähellä pienintä (46 miljoonaa kilometriä) ja selvästi alle suurimman (70 miljoonaa kilometriä). Mitä lähempänä Aurinkoa Merkurius on, sitä pienempi on sen suurin näennäinen kulmaetäisyys Auringosta.