Komeetta Euclid: ESAn galakseja kartoittava avaruusteleskooppi löysi ensimmäisen komeettansa

Komeetta galaksikartoituksen kuvissa

Euclid mittaa miljardien galaksien muotoja ja sijainteja, joiden avulla tutkitaan pimeää ainetta ja pimeää energiaa. Sitä ei ole suunniteltu liikkuvien kohteiden seuraamiseen: yleensä se kuvaa kunkin taivaan alueen vain kerran ja välttelee planeettojen ratatason suuntaista vyöhykettä, jossa on paljon asteroideja ja komeettoja ja jossa aurinkokunnan pöly kirkastaa taustataivasta.

Komeetta löytyi Euclid Deep Field North -kentästä. Se on 20 neliöasteen alue Lohikäärmeen tähdistössä, ja Euclid kuvaa sitä toistuvasti. Kenttä on lähellä ekliptikan pohjoisnapaa eli sitä taivaan pistettä, joka on suoraan planeettojen ratatason yläpuolella. Koska komeetta on niin korkealla tämän tason yläpuolella, Maasta katsottuna se näkyy muutaman asteen päässä navasta, kentän sisällä. ESA kutsuu löytöä onnelliseksi sattumaksi: komeetan reitti ja Euclidin havaintoaikataulu osuivat yksiin.

Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Mikko Pöntinen kirjoitti ohjelmiston, joka etsii Euclidin kuvista liikkuvia kohteita. Ohjelma huomasi viirun, joka näkyi useissa kuvissa. Pöntinen laski, missä kohteen pitäisi olla seuraavaksi, ja löysi sen 16 valotuksesta, jotka oli otettu 16.–24. syyskuuta 2026. Kohdetta ympäröi sumea pilvi, joka paljasti sen komeetaksi. Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin alainen Minor Planet Center, johon tällaiset löydöt kootaan, julkisti löydön 8. lokakuuta, kun komeetasta oli tehty jatkohavaintoja maanpäällisillä teleskoopeilla.

Rata, joka on lähes pystyssä

Planeetat kiertävät Aurinkoa lähes samassa tasossa, mutta tämän komeetan rata on 85° kallellaan siihen nähden. Kun tämä juttu ilmestyy 28. lokakuuta 2026, komeetta on 8,9 astronomisen yksikön (au) päässä Auringosta. Yksi au on Maan etäisyys Auringosta. Komeetan korkeus planeettojen ratatason yläpuolella on lähes yhtä suuri kuin sen etäisyys Auringosta. Auringon valo kulkee komeetalle 74 minuutissa.

Lähimpänä Aurinkoa komeetta on syyskuussa 2027, 8,7 au:n päässä. Saturnus ei käy koskaan niin lähellä Aurinkoa, mutta komeetta on silloinkin noin 8,5 au:n korkeudella planeettojen ratatason yläpuolella, joten se ei tule lähellekään yhtäkään planeettaa. JPL:n mukaan komeetta on perihelissä eli Aurinkoa lähimmässä kohdassa 20. syyskuuta, Minor Planet Centerin mukaan 2. syyskuuta. Kumpikin ratalaskelma perustuu alle kuukauden havaintoihin.

ESA mainitsee kiertoajaksi vain tuhansia vuosia, mikä on reilusti liian vähän: JPL:n nykyisen ratalaskelman mukaan kiertoaika on noin 190 000 vuotta ja Minor Planet Centerin mukaan noin 89 000 vuotta. Näin vähien havaintojen perusteella kumpikaan ratalaskelma ei sulje pois sitä, että komeetta vierailee Auringon lähellä ensimmäisen ja ainoan kerran.

Miksi komeetalla on koma näin kaukana Auringosta??

Komeetat ovat jäisiä ja pölyisiä jäänteitä aurinkokunnan synnyn ajoilta. Auringon lähellä niiden jää muuttuu kaasuksi, ja kaasu ja pöly muodostavat koman ja pyrstön. Komeettojen yleisin jää on vesijää, eikä se juuri muutu kaasuksi, kun komeetta on noin 3 au:ta kauempana Auringosta. Lähes 9 au:n päässä aktiivisuutta ylläpitää siksi todennäköisesti jokin herkemmin haihtuva jää, kuten jäätynyt hiilimonoksidi. Tämän komeetan kaasusta ei ole vielä julkaistu yhtään mittausta, joten aktiivisuuden syy on vielä vahvistamatta.

Euclid ja kaksi maanpäällistä observatoriota mittasivat koman läpimitaksi noin 10 kaarisekuntia. Komeetan etäisyydellä koma on siis noin 65 000 kilometrin levyinen eli viiden Maan läpimitan kokoinen.

Näetkö sen itse?

Ei paljain silmin eikä edes suuren harrastajakaukoputken okulaarista. Komeetan ennustettu kirkkaus lokakuun lopussa on noin 20,5 magnitudia (JPL) tai 20,7 magnitudia (Minor Planet Center). Optimistisen nyrkkisäännön mukaan kokenut havaitsija yltää pimeällä taivaalla 50 cm:n kaukoputkella noin magnitudiin 17. Komeetta on noin 25 kertaa sitä himmeämpi, ja sen valo on lisäksi levinnyt sumeaksi hunnuksi. Pitkän valotuksen kuviin komeetan saa tallennettua, ja jatkohavaintoja tehneiden joukossa oli myös harrastajien observatorioita, joiden kaukoputkien läpimitta oli 30–43 cm.

Komeetta on Lohikäärmeen tähdistössä, ja sen deklinaatio on +62°. Noin 28. pohjoisen leveyspiirin pohjoispuolella, siis koko Suomessa, se ei laske koskaan. Helsingissä taivas on täysin pimeä Suomen aikaa noin klo 19 (17 UTC) alkaen, ja silloin komeetta on noin 69°:n korkeudella. Yön mittaan se painuu alemmas kohti pohjoista, ja matalimmillaan se on Suomen aikaa noin klo 4 (2 UTC), noin 32°:n korkeudella pohjoisessa. Noin 28. leveyspiirin eteläpuolella komeetta laskee osaksi yötä, ja São Paulosta ja sitä etelämpää katsottuna se ei pimeän aikaan nouse koskaan viittä astetta korkeammalle.