SkyFlux
ALMAn havaintokausi 13 alkoi: hakemuksia ennätysmäärä ja uudet Band 2 -vastaanottimet
Julkaistu · Päivitetty
Chilessä toimivan ALMA-observatorion kolmastoista havaintokausi alkoi 1. lokakuuta 2026, ja kysyntä oli ennätyksellinen: tähtitieteilijät hakivat sen 12 metrin antennien pääryhmältä lähes yhdeksän kertaa niin paljon havaintoaikaa kuin sitä oli tarjolla. Lisäksi uusille Band 2 -vastaanottimille sai nyt ensimmäistä kertaa hakea havaintoaikaa yleisessä haussa.
Mikä ALMA on ja miksi se havaitsee millimetriaaltoja
ALMA (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array) koostuu 66 antennista, jotka sijaitsevat Chajnantorin ylätasangolla Pohjois-Chilessä. Antennit toimivat yhdessä interferometrian avulla: jokainen niistä tallentaa saman kohteen signaalin, ja keskustietokone yhdistää tallenteet. Tuloksena on yhtä tarkka kuva kuin jos käytössä olisi yksi lautasantenni, jonka halkaisija vastaisi antennien välistä suurinta etäisyyttä. ALMAssa se on enimmillään 16 kilometriä.
ALMA havaitsee millimetri- ja alimillimetriaaltoja. Ne ovat radioaaltoja eli valoa, jota silmä ei näe. Havainnot ovat tärkeitä, koska tähdet ja planeetat syntyvät kylmissä ja pimeissä kaasu- ja pölypilvissä, jotka hehkuvat juuri näillä aallonpituuksilla. Pöly kätkee tällaiset pilvet näkyvän valon teleskoopeilta, mutta ALMAlta ei. Myös hyvin kaukaiset galaksit näkyvät tällä alueella, koska maailmankaikkeuden laajeneminen venyttää niiden säteilyn millimetrialueelle. Ilmakehä absorboi ja viivästyttää näitä aaltoja jopa 5 000 metrin korkeudessa kuivassa Atacaman autiomaassa. Siksi ALMA mittaa vesihöyryn määrän kunkin antennin näkösuunnassa ja korjaa sen vaikutuksen.
Miten havaintoaika jaetaan
ALMAn havaintoaika jaetaan vuoden mittaisiin havaintokausiin. Kausi 13 alkoi 1. lokakuuta 2026 ja päättyy 30. syyskuuta 2027. Hakemuksia sai jättää 19. maaliskuuta – 23. huhtikuuta 2026. Observatorio sai niitä 1 839, ja niissä haettiin yhteensä 37 471 tuntia 12 metrin antennien ryhmältä (12-m Array). Kumpikin luku on suurempi kuin millään aiemmalla ALMAn havaintokaudella. Nimellisesti 12 metrin ryhmällä oli tarjolla 4 300 tuntia, joten aikaa haettiin 8,7 kertaa niin paljon kuin sitä oli. Tästä suhteesta tähtitieteilijät käyttävät englanninkielistä termiä oversubscription eli ylikysyntä.
Hakemusten paremmuusjärjestys perustuu vertaisarviointiin eli siihen, että toiset tähtitieteilijät arvioivat hakemukset. Suurimpia hankkeita eli Large Program -ohjelmia koski 47 hakemusta, ja ne arvioi komitea, jossa oli 20 jäsentä ja puheenjohtaja; apuna oli 80 ulkopuolista arvioijaa. Muut hakemukset arvioi 1 216 tähtitieteilijää, jotka kirjoittivat yhteensä lähes 17 900 arviota. Sen jälkeen paremmuusjärjestys sovitettiin yhteen käytännön rajoitusten kanssa. Niitä ovat sää, vastaanottimien saatavuus, antenniryhmän kokoonpano ja kohteiden sijainti taivaalla.
Lopulta 229 hakemusta sai jommankumman kahdesta parhaasta arvosanasta, A:n tai B:n. Hyväksymisaste oli siis noin 12 %. Näille hakemuksille myönnettiin 4 257 tuntia 12 metrin ryhmältä, 2 089 tuntia 7 metrin antennien ryhmältä (7-m Array) ja 1 739 tuntia Total Power Array -ryhmältä, jonka antennit toimivat yksittäin eivätkä interferometrinä. Ensin mainittu luku jää hieman alle tarjolla olleen 4 300 tunnin, koska osa kaudella 12 arvosanan A saaneista havainnoista oli vielä kesken ja niiden odotettiin siirtyvän kaudelle 13.
Mitä uutta kausi 13 tuo
Tärkein uutuus on Band 2 eli taajuuskaista 2, jonka vastaanottimet kattavat noin 67–116 gigahertsin taajuudet. Aallonpituuksiksi muunnettuina taajuudet vastaavat noin 2,6–4,5 millimetriä. Band 2 on ALMAn kymmenestä suunnitellusta vastaanotinkaistasta viimeinen, joka on otettu käyttöön. Sillä voidaan havaita molekyylien energiatilojen muutoksia eli molekyylien lähettämiä signaaleja, joiden avulla voi jäljittää kylmää kaasua tähtienvälisessä aineessa sekä lähellä ja kaukana olevissa galakseissa. Kysyntä oli suurta: Band 2 -vastaanottimille haettiin aikaa 210 hakemuksessa, ja haetun havaintoajan perusteella kaista oli neljänneksi kysytyin. Eniten tunteja haettiin kaistoille 6 ja 7.
Kaudella alkaa myös neljä uutta Large Program -ohjelmaa. Niissä tutkitaan vanhenevien tähtien ympäristöä ja laaditaan syväkartoituksen avulla kokonaiskuva tähtien synnystä pienellä taivaan alueella, jossa näkyy kaukaisia galakseja. Ohjelmissa seurataan myös planeettoja muodostavia kiekkoja niiden varhaisimmista, vielä kaasuun ja pölyyn hautautuneista vaiheista myöhempiin ja selvitetään, miten kiinteä aine kehittyy siellä, missä planeettajärjestelmät syntyvät. Lisäksi jätettiin ennätykselliset 91 yhteishakemusta, joissa ALMAn havaintoja yhdistettäisiin James Webb -avaruusteleskoopin, yhdysvaltalaisen Very Large Array -radioteleskoopin tai ESOn Very Large Telescope -teleskoopin havaintoihin.
Suurempi muutos on vielä edessä. Wideband Sensitivity Upgrade, suomeksi laajakaistainen herkkyysparannus, vähintään kaksinkertaistaa taajuusalueen, jonka vastaanottimet tallentavat kerralla. Samalla vaihdetaan korrelaattori eli tietokone, joka yhdistää antennien signaalit. ALMA arvioi ensimmäisten vaiheiden olevan valmiina tämän vuosikymmenen loppuun mennessä, noin vuonna 2030.
Mitä voit seurata
ALMAa et voi itse suunnata taivaalle: sen havaintoaika annetaan vain tutkimushankkeille, jotka on valittu edellä kuvatussa vertaisarvioinnissa. Tuloksia voit kuitenkin seurata. Kauden 13 tärkeimmiksi luokiteltujen hankkeiden nimet, tiivistelmät ja tutkimusryhmät ovat julkisesti nähtävillä ALMA Science Portal -sivustolla. Observatorio julkaisee myös tiedotteita ja viikon kuvia, joita saa käyttää vapaasti, kun tekijä mainitaan.
Lähteet ja lisenssit
- ALMA-observatorio, tiedote ”ALMA Cycle 13 Set to Begin” — Tiedotteesta ovat peräisin havaintokauden alkamis- ja päättymispäivä, hakemusten ja tuntien määrät, arvosanat ja ajanjako, vertaisarvioinnin luvut sekä tiedot Band 2 -vastaanottimista, Large Program -ohjelmista ja yhteishakemuksista. https://www.almaobservatory.org/en/announcements/alma-cycle-13-set-to-begin/
- ALMA-observatorio, tiedote ”ALMA Cycle 13 Call for Proposals is Now Open” — Tiedotteesta ovat peräisin hakuajan päivämäärät, alun perin tarjotut 4 300 tuntia, enintään 16 km:n antenniväli ja se, mitä Band 2 -vastaanottimilla havaitaan. https://www.almaobservatory.org/en/announcements/alma-cycle-13-call-for-proposals-to-open-soon/
- ALMA-observatorio, ”How ALMA works” — Sivulta ovat peräisin tiedot 66 antennista, interferometrian toimintaperiaatteesta, ilmakehän aiheuttamasta absorptiosta 5 000 metrin korkeudessa ja vesihöyryn vaikutuksen korjauksesta. https://www.almaobservatory.org/en/about-alma/how-alma-works/
- ALMA-observatorio, ”ALMA Wideband Sensitivity Upgrade” ja ”ALMA2030 WSU” — Sivuilta on peräisin tieto siitä, että tähdet ja planeetat syntyvät kylmillä ja pimeillä alueilla, sekä uudistuksen tavoitteet ja aikataulu. https://www.almaobservatory.org/en/almas-next-frontier-the-wideband-sensitivity-upgrade/ ja https://www.almaobservatory.org/en/scientists/alma-2030-wsu/
- ALMA-observatorio, ”Capabilities” ja tekijänoikeusilmoitus — Sivuilta on peräisin tieto siitä, että kaukaisten galaksien säteily venyy millimetrialueelle, sekä lisenssi, jonka perusteella observatorion kuvia ja tiedotteita saa käyttää uudelleen, kun tekijä mainitaan. https://www.almaobservatory.org/en/about-alma/how-alma-works/capabilities/ ja https://www.almaobservatory.org/en/copyright-notice/
- Omat laskelmamme — Laskimme Band 2 -kaistan aallonpituudet jakamalla valon nopeuden taajuudella. Tarkistimme myös, että 37 471 tuntia jaettuna 4 300 tunnilla on 8,7, mikä vastaa ALMAn ilmoittamaa lukua.
