PLANEETAT
Uranus oppositiossa: näin löydät sinivihreän planeetan Härän tähdistöstä
Julkaistu · Päivitetty

Marraskuun 25. ja 26. päivän välisenä yönä Uranus on oppositiossa eli Aurinkoon nähden vastakkaisella puolella taivasta: UTC:n mukaan hetki on 25. marraskuuta myöhään illalla, Suomen aikaa vähän puolenyön jälkeen. Planeetta on taivaalla koko yön ja lähimpänä Maata tänä vuonna. Se on Härän tähdistössä Seulasten ja Aldebaranin välissä. Haittana on Kuu: se on täysi 24. marraskuuta ja ohittaa samana päivänä planeetan vain noin 5°:n etäisyydeltä.
Mitä oppositio antaa havaitsijalle
Oppositiossa Maa kulkee Auringon ja Uranuksen välistä, joten planeetta on taivaalla Aurinkoon nähden vastakkaisella puolella. Siksi se nousee auringonlaskun aikoihin, laskee auringonnousun aikoihin ja on korkeimmillaan keskellä yötä (suoraan etelässä, jos olet noin 21. pohjoisen leveyspiirin pohjoispuolella), kun taivas on pimeimmillään.
Silloin Uranus on myös lähimpänä meitä: noin 2,76 miljardin kilometrin päässä eli 18,44 tähtitieteellisen yksikön päässä. Koska Uranus on Auringosta noin 19 kertaa kauempana kuin Maa, Maan kiertoliike Auringon ympäri muuttaa etäisyyttämme Uranukseen vuoden mittaan vain noin 10 %. Siksi sen kirkkauskin pysyy lähes samana: oppositiossa magnitudi on 5,6 ja ensi toukokuussa, kun planeetta on Auringon takana, 5,8 (tällä asteikolla pienempi luku tarkoittaa kirkkaampaa kohdetta). Ennen kaikkea oppositio merkitsee pitkää yötä, jonka aikana planeetta on korkealla. Kuutonta pimeää aikaa on tänä vuonna taas noin 29. marraskuuta alkaen.
Mistä Uranus löytyy
Uranus on Härän tähdistössä, noin 5° Seulasten tähtijoukosta kaakkoon ja noin 8° Aldebaranista, Härän kirkkaasta oranssista tähdestä, luoteeseen. Molemmat erottuvat helposti paljain silmin ja johdattavat oikeaan kohtaan taivasta.
Lähempänä Uranusta kolme tähteä auttaa suunnistamaan. Noin 1,4° Uranuksesta pohjoiseen ja hieman länteen on 37 Tauri (magnitudi 4,4), ja aivan sen vieressä himmeämpi 39 Tauri. Noin 1,4° Uranuksesta kaakkoon on omega-1 Tauri (ω¹ Tauri, magnitudi 5,5). Uranus siirtyy näihin tähtiin nähden länteen, noin 0,4° kymmenessä päivässä, ja marraskuun lopulla se kulkee lähes täsmälleen tähden 37 Tauri eteläpuolelta.
Uranuksen suurin korkeus etelähorisontin yläpuolella:
- 60,2° pohjoista leveyttä (Helsinki): 51° horisontin yläpuolella, korkeimmillaan 25. marraskuuta klo 22.10 UTC (Suomen aikaa 26. marraskuuta klo 0.10)
- 51,5° pohjoista leveyttä (Lontoo): 59° horisontin yläpuolella
Eteläiseltä pallonpuoliskolta katsottuna Uranus jää matalammalle, koska se on taivaanekvaattorin pohjoispuolella: 35. eteläisellä leveyspiirillä se nousee noin 34° pohjoishorisontin yläpuolelle.
Avaa SkyFluxin taivaskartta, niin näet, missä Uranus on omasta sijainnistasi katsottuna.
Täysikuu häiritsee
Kuu on täysi 24. marraskuuta ja kulkee samana päivänä noin 5° Uranuksen pohjoispuolelta. Vielä 26. marraskuuta aamuyöhön asti Kuun kiekosta on valaistuna yli 95 %, ja Kuu on enintään noin 24°:n päässä planeetasta eli saman taivaan seudun tuntumassa koko yön. Kuunvalo peittää himmeimmät tähdet, ja paljaalle silmälle Uranus katoaa niiden mukana. Kiikarilla sen löytää yhä, mutta se erottuu taustastaan paljon heikommin.
Havaintoihin ei tarvitse ryhtyä juuri oppositioyönä: Uranus pysyy viikkoja lähes yhtä kirkkaana kuin oppositiossa. Noin 29. marraskuuta alkaen Kuu nousee niin myöhään, että taivas Uranuksen ympärillä on iltaisin pimeä. Helsingissä kuuttomia tunteja, joiden aikana planeetta on korkealla, on 1. joulukuuta jo viisi ja 4. joulukuuta lähes yhdeksän.
Mitä näet
Paljain silmin Uranus on näkyvyyden rajalla. Se on himmeämpi kuin 37 Tauri ja suunnilleen yhtä kirkas kuin omega-1 Tauri. Tarvitset pimeän havaintopaikan, kuuttoman taivaan ja tarkan tiedon siitä, mihin katsoa. Koska Uranus on näin himmeä, se tunnistettiin planeetaksi vasta vuoden 1781 jälkeen. Tuona vuonna William Herschel huomasi sen kaukoputkella ja piti sitä aluksi komeettana. Uranuksesta tuli ensimmäinen kaukoputkella löydetty planeetta.
Kiikarilla se on helppo löytää: kaikki kolme opastähteä ja Uranus mahtuvat samaan näkökenttään. Uranus näyttää tavalliselta tähdeltä, joten vertaa näkymää tähtikarttaan tai katso uudelleen viikon kuluttua: silloin Uranus on siirtynyt länteen lähes kaksi kertaa tähtien 37 ja 39 Tauri välisen etäisyyden verran.
Kaukoputkella se ei ole enää pelkkä piste. Uranuksen näennäinen läpimitta on 3,8 kaarisekuntia. Satakertaisella suurennuksella sen läpimitta näyttää siis noin viidesosalta paljain silmin nähdyn täysikuun läpimitasta: se on pieni mutta selvä kiekko. Juuri kiekko ja vaalea sinivihreä väri erottavat Uranuksen tähdestä. Värin aiheuttaa kaasukehän metaani, joka imee punaista valoa.
Lähteet ja lisenssit
- JPL Horizons (NASA/JPL) — Uranuksen opposition hetki, paikat, magnitudi, etäisyys, näennäinen läpimitta ja tähdistö; Kuun vaihe ja paikat; korkeus 51,5°:n pohjoisella leveydellä laskettu 17. lokakuuta 2026, Helsingin (60,2° pohjoista leveyttä) korkeus ja kuuttomat pimeät tunnit 20. lokakuuta 2026; korkeus 35°:n eteläisellä leveydellä on johdettu Uranuksen deklinaatiosta. https://ssd.jpl.nasa.gov/horizons/
- Yale Bright Star Catalogue (VizieR V/50) ja SIMBAD (CDS, Strasbourg) — Tähtien 37, 39 ja omega-1 Tauri, Alcyonen (Seulaset) ja Aldebaranin paikat ja V-magnitudit. https://vizier.cds.unistra.fr/viz-bin/VizieR?-source=V/50 ja https://simbad.cds.unistra.fr/simbad/
- NASA Science: Uranus facts — Metaani sinivihreän värin aiheuttajana; William Herschelin löytö vuonna 1781. https://science.nasa.gov/uranus/facts/



