SkyFlux

Revontulet Tampereella

Tampere sijaitsee geomagneettisella leveysasteella 59,2°. Revontuliovaalin on ulotuttava niin etelään, ennen kuin täällä näkyy mitään pohjoisen horisontin yllä — ja siihen tarvitaan noin Kp 3,4.

Tarvittava Kp 3,4 jotta ovaali yltää horisonttiin Tampereella
Pimeitä öitä vuodessa 79 jolloin tuo Kp saapuu ja taivas täällä ehtii tähtitieteelliseen pimeyteen
Öitä ilman todellista pimeyttä 131 18. huhtikuuta – 26. elokuuta, jolloin aurinko ei koskaan laske 18° horisontin alapuolelle

Kaikki kolme ovat ylärajoja, eivät lupauksia. Öiden määrä kertoo, että Kp saavutettiin jossain vuorokauden aikana — huipun on silti osuttava sinun pimeisiin tunteihisi, ja taivaan on oltava selkeä. Puolita se pilvien vuoksi, niin olet lähempänä totuutta.

Miksi 59,2° eikä 61,50°

Revontulet noudattavat Maan magneettikenttää, ja magneettinen napa on Pohjois-Kanadassa eikä maantieteellisen navan kohdalla. Tuo kallistuma on useiden asteiden arvoinen: Tampere on maantieteellisesti 61,50°N ja magneettisesti 59,2°, ja juuri jälkimmäiseen lukuun ovaali yltää. Tässä esitetty luku on tavallinen dipoliapproksimaatio. Verrattuna asemiin, joiden korjattu geomagneettinen leveysaste on julkaistu, se näyttää noin 0,6° liian pohjoiseen — suunnilleen kolmasosan Kp-askelta, ja se erehtyy optimistiseen suuntaan. Kirjoitamme sen mieluummin näkyviin kuin pyöristämme pois.

Maantieteellinen sijainti61,50°N, 23,76°E
Geomagneettinen leveysaste59,2°
Kp, jolla ovaali yltää horisonttiinKp 3,4
Lähin todellisuudessa raportoitu Kp-askelKp 3,7
Päiviä vuodessa, jolloin tuo Kp saavutetaan118
…joista tähtitieteellisesti pimeitä79

Kuinka usein se oikeasti tapahtuu

Viimeisten 30 vuoden aikana — aurinkosyklit 23, 24 ja toistaiseksi 25 — planetaarinen Kp-indeksi saavutti tason 3,7 noin 118 päivänä vuodessa, mikä on 32 % kaikista päivistä. Tällä leveysasteella 79 niistä osuu siihen osaan vuotta, jolloin taivas ylipäätään ehtii tähtitieteellisesti pimeäksi.

Luku on mitattu, ei lainattu. NOAA:n julkaisema myrskyasteikko antaa Kp 5 -myrskylle 900 päivää aurinkosykliä kohti eli noin 82 päivää vuodessa, ja niiden syklien osalta, joista se on johdettu, se pitää paikkansa. Meidän sykliemme osalta ei: aineisto antaa syklille 23 luvun 48 päivää vuodessa, syklille 24 luvun 25 — heikoin koko aineistossa — ja syklille 25 toistaiseksi 34. Taulukon lainaaminen olisi paisuttanut jokaisen tämän sivun luvun kaksin- tai kolminkertaiseksi.

Vastauksen toinen puoli on pimeys

Myrsky, jota et näe, ei ole tapahtuma. Täällä on vuodessa 131 yötä — 18. huhtikuuta–26. elokuuta — jolloin aurinko ei koskaan laske 18° horisontin alapuolelle eikä taivas ehdi tähtitieteelliseen yöhön. Noiden viikkojen revontulten on oltava paljon kirkkaampia kuin nämä luvut olettavat, jotta ne näkyisivät hämärän läpi — ja juuri siksi yllä oleva luku on kaksi mittausta keskenään kerrottuna, ei Kp-luku yksin.

Mitä sovellus tekee tällä

SkyFlux tekee saman laskennan juuri siihen paikkaan, jossa todella seisot — ei listan lähimpään kaupunkiin — ja asettaa sitä vasten reaaliaikaisen Kp-ennusteen. Lisäksi se kertoo, milloin taivas pimenee tänä yönä, mitä pilvet tekevät tunneittain ja missä on lähin aidosti pimeä maa. Ei tiliä, ei mainoksia, ja koko laskenta tapahtuu puhelimessa.

Muut paikat

Kaikki 12 paikkaa rinnakkain →

Kp-indeksi: GFZ Helmholtz Centre for Geosciences, Niemegkin geomagneettinen observatorio, CC BY 4.0 (Matzka ym. 2021). Myrskyasteikko ja 66°/2°-sääntö: NOAA Space Weather Prediction Center. Geomagneettinen leveysaste: dipoliapproksimaatio. Pimeys: auringon korkeus alakulminaatiossa, −18°.